Suomen kielen ihmeellisyyksiä

Isäni, joka oli aikoinaan opiskellut koulussa enemmän saksaa kuin englantia, viljeli sanaleikkejä saksaksi ja suomeksi. 

Vaikka tämä blogi keskittyy suomen kieleen, en malta olla kertomatta yhtä saksan kielistä sanaleikkiä ja sen selitystä. Se kuuluu näin:

Die Männer, die Laden laden, laden die Ladenmädchen zum Ball ein.

Suomeksi: Miehet, jotka lastaavat laatikoita, kutsuvat kaupan tytöt tanssiaisiin.

Sanat laden ja Laden toistuvat eri merkityksissä: verbinä (lastata), substantiivina (Laden = kauppa; Lade = laatikko) ja osana toista verbiä (einladen = kutsua). 

Suomen kielestäkin löytyy sanaleikkejä. Tässä pari esimerkkiä:

Kun lakkaa satamasta, haen lakkaa satamasta.

Mitä tässä tapahtuu?

• lakata satamasta = sade loppuu

• lakka = kirkas puunsuoja-aine

• satama = paikka, jonne laivat tulevat 

Eli: Kun sade loppuu, menen hakemaan lakkapurkkia satamasta. Täysin järkevä lause – mutta kuulostaa hullulta.

Entä tämä? Lue se ääneen ja huomaat, miten hassulta se kuulostaa.

Kokoa koko kokko! Koko kokkoko? Koko kokko.

Tämä lause kuuluu juhannukseen, sillä kokko = bonfire, koota = build up/construct, koko = whole, all of.

Tällaiset lauseet eivät ole pelkkää sanaleikkiä. Ne muistuttavat meitä siitä, miten hauska ja kiehtova kieli voi olla. 

Vielä yksi sanaleikki: saippuakauppias. Suomen kieltä luetaan ja kirjoitetaan vasemmalta oikealle, mutta tämän sanan voi lukea myös oikealta vasemmalle ja sen merkitys pysyy samana. Kokeile!

Sanasto:

sanaleikki - wordplay / pun

malttaa (en malta) - cannot wait

lastata - to load

laatikko - box

lakka - lacquer, varnish

purkki - can

satama - harbour

hassu - funny

kiehtova - captivating

saippuakauppias - soap retailer 

Kompastuin - ja mitä siitä opin

Kuva luotu tekoälyllä.

Kompastuin – ja mitä siitä opin

Joskus meille sattuu ikäviä asioita, vastoinkäymisiä. Silloin voi olla hyödyllistä vaihtaa näkökulmaa.
Se tarkoittaa, että yritämme etsiä tilanteesta jotakin hyvää.

Tässä on oma tarinani tältä viikolta.

Lähdin aamulla kaupungista kesämökille. Illalla ulkoilutin koiraa pihalla. Kun palasin sisälle, kompastuin yllättäen. Löysin itseni pitkin pituuttani maasta, kasvot sorassa.

Pihassa oli kahvipaketin kokoinen kivi osin maan pinnalla, osin maan sisällä. Se oli noussut pintaan, kun routa oli sulanut keväällä. Minulla oli jalassa kumisaappaat ja olin väsynyt. En huomannut kiveä.

Makasin maassa ja nenääni sattui, kasvoihin sattui, käteen sattui. Silmälasit olivat pudonneet päästäni ja olivat täysin rikki. Nenästä ja ohimosta tuli verta. Itkin.

Nousin ylös ja menin kylpyhuoneeseen. Puhdistin haavat vanhalla desinfiointiaineella. Laitoin siteet haavojen päälle. Onneksi meillä oli paljon sidetarvikkeita, koska puolisolleni oli sattunut tapaturma viime vuonna.

Otin kipulääkkeen. Itkin taas vähän ja säälittelin itseäni. Onneksi olin ottanut varalasit mukaan mökille. Ilman niitä en olisi nähnyt mitään. Myöhemmin huomasin, että myös farkut olivat rikki polvesta ja  polvessa oli haava. Puhdistin sen ja laitoin siihen siteen.

Hetken mietin: mitä jos en olisi tullut mökille? Olisinko kaatunut kaupungissa? Mutta tällainen ajattelu ei auta. Sen sijaan aloin miettiä, mikä kaikki oli hyvin:

1. Käteen sattui, mutta se ei ollut murtunut.

2. Hampaat pysyivät ehjinä, ne eivät olleet katkenneet.

3. Kivi ei osunut suoraan kasvoihin.

4. Silmälasien sanka ei osunut silmään.

5. Olin muistanut ottaa varalasit mukaan.

6. Meillä oli talossa siteitä, desinfiointiainetta ja kipulääkettä (kylän terveyskeskus ja apteekki olivat kiinni).

Kaatuminen ei ollut kivaa. Mutta tilanne olisi voinut olla paljon pahempi.

Ja lopuksi: olin jo aiemmin samana päivänä miettinyt uusien silmälasien ostoa. Nyt sain uudet lasit tilaukseen – ja vielä 33 % alennuksella kylän optikolta. Vanhat lasit olivat jo seitsemän vuotta vanhat, joten vakuutus ei olisi korvannut niitä. Nyt sain uudet lasit tavallista halvemmalla.

Mieluusti en olisi kaatunut, mutta löysin tapahtuneesta kuitenkin jotain hyvää.

---

Sanasto suomi–englanti

Suomi	Englanti
vastoinkäyminen	setback
näkökulma	perspective
kesämökki	summer cottage
kompastua	to trip / stumble
soratie / sora	gravel / gravel road
nenä	nose
silmälasit	glasses
ohimo	temple (of the head)
verta	blood
lääkekaappi	medicine cabinet
desinfiointiaine	disinfectant
side / sidetarvikkeet	bandage / bandage supplies
kipulääke	painkiller
varalasit	spare glasses
optikkoliike	optician's shop
alennus	discount
vakuutus	insurance

Läheiseni ovat sodassa – minä olen turvassa. En jaksa näin.

”Läheiseni ovat sodassa – minä olen turvassa. En jaksa näin.”

Me vietämme juhannusta, mutta maailmalla soditaan ja eksistentiaalinen uhka odottaa toteutumistaan monessa paikassa. Näin on ollut jo pitkän aikaa Ukrainassa ja juuri nyt Lähi-Idässä. Suomessa on paljon ihmisiä, joiden läheiset, sukulaiset ja ystävät, ovat hengenvaarassa eikä heihin saa yhteyttä, koska kaikki viestiyhteydet ovat poikki. Minulla on monta ystävää, joiden luona ajatukseni ovat juuri nyt, koska tiedän heidän olevan huolissaan läheisistään. 

Jos sinulla on rakas ihminen, joka elää sodan keskellä, on normaalia, että sinua pelottaa ja ahdistaa. Ehkä tunnet myös syyllisyyttä siitä, että itse olet turvassa. Tämä kaikki on inhimillistä – se kertoo, että välität.

Vaikka et voi lopettaa sotaa, voit silti vaikuttaa siihen, miten pidät itsestäsi huolta juuri nyt. Läheisesi toivovat, että sinä pidät itsestäsi huolta, vaikka et voikaan auttaa heitä.

Tässä 5 pientä askelta, jotka voivat auttaa sinua jaksamaan.

1. Sano itsellesi: ”Juuri nyt olen turvassa. Tämä on raskasta ja pelottavaa, ja minulla on oikeus tuntea näin, vaikka en ole itse vaarassa.”

Tunteen hyväksyminen on tärkeä askel kohti helpompaa oloa.

2. Sano ääneen tai kirjoita ylös ajatuksesi.

Kun tunteet saavat sanat, ne eivät jää pyörimään päässä yhtä vahvoina.

3. Etsi arkeen rauhoittava hetki.

Kymmenen minuuttia hiljaisuutta, puoli tuntia ilman että katsot uutisia, hengitysharjoitus tai pieni kävely ulkona voi auttaa kehoa ja mieltä palautumaan. Kävelyllä laske askeleesi 1-2-3 jne., ota askeleet hitaasti ja keskity liikkeeseen. Mene lenkille tai kuntosalille ja keskity vain siihen, mitä teet. 

4. Puhu jollekulle, joka kuuntelee.

Ystävä, tukihenkilö tai vaikka vertaistuki – yksin ei tarvitse pärjätä.

5. Tee jokin pieni teko, joka tuo sinulle toivoa.

Sytytä kynttilä, piirrä, kirjoita tai kuuntele rauhallista musiikkia. Nämä ovat keinoja säilyttää oma voima tilanteessa, jota et voi hallita.

Tästäkin voit selvitä.

Juhannus on suomalaisten toinen joulu (ristikko ja sanasto lopussa)

Joulun lisäksi juhannus on monille suomalaisille tärkein juhla. Joulu on lämminhenkinen, kynttilänvalossa vietetty perhejuhla, mutta juhannus on saunomista, uimista, grillaamista ja iloa ystävien ja perheen kesken. Joskus riehakastakin. Valitettavasti siihen kuuluu monesti myös laumoittain hyttysiä.

Juhannuksena suomalainen pääsee irti arjesta. Vaikka sataisi räntää, juhannuksena mennään mökille. Jos omaa mökkiä ei ole, ei hätää – riittää, että jollain kaverin sedän ex-vaimolla on mökki. Sinne vaan!

Juhannuksen perinteet ovat kuin joulun, mutta veden äärellä. Kynttilöiden sijaan poltetaan kokko. Joulukuusen sijaan koristellaan juhannussalko (jos ollaan oikein perinteikkäällä alueella). Lahjoja ei jaeta, mutta saunassa ja järvessä käydään. 

Ruoka on myös juhlan keskiössä. Juhannuksena syödään uusia perunoita, silliä, lohta, silakkaa ja grillataan lihaa ja makkaraa. Salaattiin laitetaan tuoreita kotimaisia vihanneksia. Ja jälkiruuaksi nautitaan mansikoita. 

Romantiikkaakin on ilmassa. Juhannusyönä kerätään seitsemän kukkaa tyynyn alle ja toivotaan, että unessa näkyy tuleva puoliso. (Tai vähintään joku, jonka kanssa voisi pitää sadetta grillikatoksen alla.)

Juhannukseen kuuluu myös musiikki, erityisesti ennen vanhaan haitarin soitto.  Itselleni tärkein laulu juhannuksena on virolaisen Georg Ots'in esittämä Saarenmaan valssi. Kesä ja juhannus kiteytyvät sen sanoihin ja säveliin - ilman sitä en pääse juhannustunnelmaan. 

Juhannusruusut ovat valkoisia ja niiden keskusta on keltainen.

Ja kyllä, juhannuksena voi rauhoittua tai irrotella. Juhannus on kansallinen lupa olla ilman aikatauluja, ilman sähköpostia ja ilman muuta suunnitelmaa kuin "mennään mökille ja katsotaan mitä tapahtuu". Riittää, että muistaa pelastusliivit, jos lähtee vesille.

Lopulta juhannus on sitä, mitä suomalaisuuskin on: hiljaisuutta, luontoa, yhdessäoloa ja sopivaa annosta hulluutta. Eli kyllä – juhannus on suomalaisten toinen joulu. 

Haluaisitko ratkaista alla olevan juhannusristikon? Sanat on kirjoitettu ristikkoon oikealta vasemmalle, vasemmalta oikealla, ylhäältä alas, alhaalta ylös ja vinottain.

Keskeinen sanasto

• juhannus – midsummer

• juhla – celebration

• ilo – joy

• tunnelma – atmosphere

• riehakas – exuberant, wild, crazy

• lauma - bunch (bunches of, plenty of)

• hyttynen - mosquito

• hiljaisuus – silence

• yhdessäolo – togetherness

• hulluutta – craziness

• kokko – bonfire

• setä - uncle

• juhannussalko – midsummer pole

• kynttilät – candles

• juhannustaiat – midsummer magic

• haitari – accordion

• järvi – lake

• metsä – forest

• hyttynen – mosquito

• juhannusruusu – midsummer rose

• pelastusliivit – life jackets

• silli – herring

• silakka – Baltic herring

• tuleva puoliso – future spouse

• seitsemän kukkaa – seven flowers

• tyyny – pillow

Suomen kielen sanontoja

Tämä kuva on luotu tekoälyllä.

Suomen kielessä on runsaasti idiomeja eli sanontoja, joiden merkitys ei aina aukene kirjaimellisesti. Osa niistä on kerrassaan omituisia.

Tässä muutamia tyypillisiä, värikkäitä tai humoristisia esimerkkejä selityksineen:

1. Harva se päivä = Lähes joka päivä.

2. Ei jäädä tuleen makaamaan = Ei jäädä toimettomaksi, eli ryhdytään heti hommiin.

3. Ottaa lusikka kauniiseen käteen = Myöntää tosiasiat ja tehdä se, mikä on pakko.

4. Puhua aidanseipäistä = Puhua asian vierestä, puhua oikean asian sijaan mitättömistä pikkuasioista.

5. Olla pihalla kuin lumiukko = Ei ymmärrä tilannetta tai asiaa lainkaan.

6. Seistä tumput suorina = Seisoa toimettomana, tekemättä mitään.

7. Puhua palturia = Valehdella.

8. Mennä pipariksi = Mennä pieleen.

9. Tehdä sutta (ja sekundaa) = Tehdä huonoa laatua

10. Olla tukka putkella = Olla kovassa kiireessä

11. Vetää herne nenään = Loukkaantua tai suuttua

12. Panna lekkeriksi = Laittaa vakava asia leikiksi, ei yritä tosissaan.

Ymmärrätkö seuraavan lauseen:

Juhannusaattona päiväsaikaan kukaan ei saa seisoa tumput suorina, vaan on tehtävä hommia tukka putkella, että saadaan ruoka valmiiksi ja sauna lämpimäksi. Vasta juhannusaaton iltana saa panna lekkeriksi, mutta ei kannata vetää hernettä nenään, jos joku kertoo huonon vitsin. Harva se juhannus sataa kaatamalla, joten ota sadevaatteet tai sateensuoja ja villapaita mukaan mökille!

Mikä idiomi on sinun suosikkisi – tai mikä on sinusta oudoin? Kommentoi ja liity mukaan kielileikkeihin! 

Seuraavassa postauksessa, keskiviikkona, kerron suomalaisesta juhannuksesta!

Sanasto:

harva se päivä/aamu/ilta – almost every day/morning/evening (ironic way of saying "almost every day") 

ei jäädä tuleen makaamaan – don’t stay stuck / take action

tuli = fire

maata = lie down

ottaa lusikka kauniiseen käteen – face the facts / accept reality

lusikka = spoon

puhua aidanseipäistä – talk nonsense / off-topic

aidanseiväs = fence post

olla pihalla kuin lumiukko – totally lost / confused

pihalla = on the yard

lumiukko = snowman

seistä tumput suorina – do nothing / be passive

tumppu = lapanen = mitten

puhua palturia – lie / tell falsehoods

mennä pipariksi – go wrong / fail (compare to the English idiom "That's the way the cookie crumbles")

pipari = piparkakku = cookie

tehdä sutta ja sekundaa – make something poorly / low quality

olla tukka putkella – be super busy / rush around

vetää herne nenään – take offense / get upset

panna lekkeriksi – joke around / not take seriously

juhannus = Midsummer

vitsi = joke

sadevaatteet, sadetakki = rainwear, waterproof jacket

sateenvarjo = umbrella

villapaita, lämpimät vaatteet  =  wool jumper, warm clothes

Arasteletko puhua suomea? /Lopussa sanasto)

Pelottaako sinua puhua suomea? Ajatteletko, että teet virheitä etkä tule ymmärretyksi? Ehkä ihmiset nauravat sinulle, kun lausut sanoja väärin?

Pelko pois! 

Tiedätkö, että monia suomalaisia pelottaa puhua vierasta kieltä virheiden pelossa? Suomen kouluissa painotettiin vuosia sitten vieraan kielen (ja suomen kielen) kieliopin virheetöntä osaamista. Vieraan kielen puhuminen oli vaikeaa, koska koko ajan piti miettiä, että lausuu sanat oikein ja että kieli on rakenteeltaan oikeaa.

Kielten oppimisessa on muutama keskeinen seikka, joita ilman et pysty rakentamaan ymmärrettäviä lauseita:

• kielioppi
• sanasto
• lausuminen - esimerkiksi suomen kielen y-kirjain*) on monille vaikea
• tekstin lukeminen ja ymmärtäminen
• puhuminen.

Monta asiaa pystyt opiskelemaan myös itsenäisesti. Puhuminen on kuitenkin mielekästä vasta, jos sinulla on joku, jonka kanssa puhua eli keskustella. Huomaat, että ihmiset ymmärtävät sinua ja auttavat, jos jokin sana tai sijamuoto on kateissa!

*) Olen huomannut, että y-vokaalin oppii parhaiten, kun supistaa huulet yhteen ikään kuin suutelisi ja sanoo sitten "yyyy" niin, että ilmavirta kutittaa huulia. Kokeile! 

Huomaatko? Oppitunnilla on tehty muutakin kuin opiskeltu.
Kaverini Raija on kirjoittanut terveisensä kirjaani 6.1.1977.

Sanasto

• pelko – fear

• virhe – mistake

• virheiden pelko – fear of making mistakes

• väärin lausuminen – mispronunciation

• epävarmuus – insecurity

• häpeä – shame

• nauraminen – laughing (at someone)

• ymmärtäminen – comprehension

• oppiminen – learning

• itsenäinen opiskelu – independent study

• keskustelu – conversation

• sijamuoto – grammatical case

• y-kirjain – the letter Y

• vokaali – vowel

• suun supistaminen – rounding the mouth

• ilmavirta – airflow

• huulet – lips

• kutittaa – to tickle

• suudelma – kiss

• pelko pois! – fear not!

• mielekästä – meaningful

• harjoittelu – practice

• rohkeus – courage

• onnistuminen – success

Heleätä helluntaita - mutta mikä on arkipyhä?

Olet ehkä kuullut sanan arkipyhä.

Arkipyhä on pyhäpäivä, joka osuu arkipäivälle, siis maanantaina, tiistaille, keskiviikolle, torstaille tai perjantaille.

Arkipyhä tuo monille ylimääräisen vapaapäivän. Sairaalat, poliisi ja monet kaupat, kuten ruokakaupat, ovat avoinna myös arkipyhinä, mutta toimistot ovat kiinni. 

Arkipyhä voi suoda hengähdystauon tai se voi hankaloittaa arjen logistiikkaa. Osuessaan torstaille tai maanantaille vapaapäivä voi tarjota pidennetyn viikonlopun, mutta osuessaan keskelle viikkoa, tiistaihin, keskiviikkoon tai torstaihin, se yleensä sotkee arjen kuviot. Puhumattakaan siitä, että viikon työt on tehtävä neljässä päivässä - asiantuntijatyössä lyhyempi työviikko voi tarkoittaa ylimääräistä kiirettä. 

Arkipyhien tausta on usein uskonnollinen, mutta nykyään moni viettää niitä ilman sen kummempaa uskonnollista merkitystä. Välillä on keskusteltu siitä, pitäisikö niitä siirtää viikonloppuihin "tehokkuuden nimissä".

Mitä arkipyhiä Suomessa on?

Tässä muutamia esimerkkejä vuosittaisista arkipyhistä:

• Loppiainen (6.1.)

• Pitkäperjantai (aina perjantai) ja toinen pääsiäispäivä (aina maanantai)

• Helatorstai (aina torstai)

• Juhannusaatto (aina perjantai, virallisesti ei pyhäpäivä – silti useimmille vapaapäivä)

• Itsenäisyyspäivä (6.12.)

• Joulupäivät (25.–26.12.)

• Uudenvuodenpäivä (1.1.)

Entä se helluntai?

Huomenna on helluntai. Helluntai on 50 päivää pääsiäisestä eli helluntain paikka kalenterissa on liikkuva ja riippuu siitä, koska pääsiäinen ollut sinä vuonna. 

Vuonna 2025 helluntaita vietetään sunnuntaina 8.6. Vaikka se ei tuo ylimääräistä vapaata (koska on sunnuntai), se on pyhäpäivä. Kristillisessä perinteessä helluntai symboloi Pyhän Hengen saapumista ja kirkon syntymää.

Miten sinä käyttäisit ylimääräisen vapaapäivän, jos sellaisen saisit juuri nyt?