Vappu eli toukokuun 1. päivä on opiskelijoiden ja työläisten päivä, mutta Suomessa sitä juhlivat kaikki vauvasta vaariin. Ylioppilaat kantavat vappuna valkolakkiaan, ennen vanhaan he pitivät sitä päässään koko kesän. Vappu on vuoden ensimmäinen päivä kun ylioppilaslakin saa laittaa päähänsä, ja syyskuussa opiskelijat joillakin aloilla, kuten teknillisessä korkeakoulussa, viettävät lakin laskijaisia. Silloin lakki pakataan taas odottamaan seuraavaa vappua (ja ehkä koko kesää). Kuvan lakista näet täältä.
Mutta vappu on paljon muutakin kuin lakkeja. Se on ilmapalloja, serpentiiniä, tippaleipiä ja simaa. Se on heräävän kevään juhla, jossa ilo ja yhdessäolo ovat pääosassa – olipa sää mikä tahansa. Ja kuten tiedämme, vappuna voi olla hellettä tai räntää. Molemmilla on oma tunnelmansa, ja kumpikin hyväksytään osaksi suomalaisen vapun viehätystä. Jos ei ole kylmä, niin ei se tunnu edes vappuna!
Opiskelijavappu – ilon ja perinteiden ilotulitus
Erityisesti opiskelijat panostavat vappuun. Monilla paikkakunnilla vappuviikko täyttyy tapahtumista, tempauksista ja pukeutumisesta mitä mielikuvituksellisimpiin haalareihin ja asusteisiin. Helsingissä vappu huipentuu Mantan lakitukseen Kauppatorilla, Tampereella patsaita koristellaan ja Turussa opiskelijat valtaavat jokirannan. Jokaisella kaupungilla on omat vappuperinteensä, ja ne siirtyvät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kuin aarrearkku opiskelijasukupolvelta toiselle.
Työväen juhla ja yhteiskunnallinen sanoma
Vaikka vappu tunnetaan nykyään ennen kaikkea iloisena kevätkarnevaalina, sen juuret ovat syvällä työväenliikkeessä. Työväen vappua on vietetty Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen, ja päivä julistettiin viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 1944. Moneen vapunviettoon kuuluu edelleen työväen marssi, puheet ja yhteiskunnallinen keskustelu. Vappu muistuttaa meitä solidaarisuudesta, oikeuksista ja siitä, että yhdessä olemme enemmän.
Lapsiperheiden ja puistopiknikkien juhla
Monelle lapsiperheelle vappu merkitsee ensimmäistä ulkona vietettyä kevätretkeä: eväskori, viltti, ilmapallot ja serpentiini kulkevat mukana piknikille, vaikka hanskat olisi vielä vedettävä käteen. Vappupallot liehuvat rattaissa ja tippaleivän sokerit tarttuvat poskiin. Siinä on sellaista arjen taikaa, joka muistetaan pitkään. Ja sima – se jos mikä on vapun virallinen juoma. Kaupan versio tai kotitekoinen, vaaleampi tai ruskeampi, se kuuluu vappuun niin kuin piparit jouluun.
Vapun taika: irtiotto ja yhdessäolo
Vappu tarjoaa meille mahdollisuuden hengähtää arjen keskellä, pukeutua vähän hassusti ja nauraa vähän enemmän. Se on suomalainen versio karnevaalista, jossa saa olla hetken vapaampi, kevyempi ja ehkä hieman riehakkaampi. Parhaimmillaan vappu yhdistää eri sukupolvet ja elämäntilanteet – opiskelijat, työssäkäyvät, eläkeläiset ja lapset kohtaavat torilla, puistossa tai parvekkeilla ilmapallojen keskellä.
Vappu muistuttaa meitä siitä, että elämässä on hyvä olla välillä juhlaa, hulluttelua ja yhteistä iloa. Se ei vaadi kalliita matkoja tai suuria suunnitelmia – ilmapallo, lasi simaa ja hetki aikaa riittää. Vappu on suomalaisen yhteisöllisyyden ja keväisen toivon juhla.
Hyvää vappua – lakki päähän, serpentiinit ilmaan ja nauru herkäksi!
.JPG)
